Miten pääsisin tästä joka päiväisestä pelosta eroon? Se vie mun kaikki voimat..
Sen jälkeen kun uskalsin rakastua niin tää pelko on ollut ihan sieluttoman suurta. Moni asia on mennyt pieleen, vaikka kaikki on nyt hyvin, uskon että jatkossa vielä menee. Pelkään että jokin menee meidän edelle, meidän tielle, rikkoen tän koko pilvilinnan mikä me ollaan rakennettu.
Ei ne sanat, että rakastaa ja on siinä aina, merkitse loppuen lopuksi enään mitään. Silti voi pettää, silti voi lähtee.
Mä oon taistellu niin paljon tän suhteen eteen, antanu anteeks, katsonut sormien läpi, muka unohtanut, ja mä en rehellisesti tunnu saavan vasta palvelusta. Onhan mun mies ollu aina huomaavainen ja ihana, mut samalla se osaa olla tosi itsekäs ja tyhmä.
Mä oon itkeny ihan liikaa, ja tahtoisin vaan nauttia elämästä, kun kaikki on nyt ihan hyvin.
Miksen voi vaan luottaa ja rakastaa? Miksi en.
Hei. Täällä yksi mieli(myös syömis- ja ruumiinkuva)vammainen lueskeli blogiasi ja kuulostipa niin tutulta, niin tutulta. Kurkkaa blögiäni, jos kiinnostaa.
VastaaPoista