sen piti olla hauskaa
Mut ei se ollu
Ihmettelin itseäni ja miten en ollutkaan mukana koko jutussa
Miten mä en enää kaipaakaan sitä hakkaamista ja jatkuvaa alistamista
Sä oot näyttäny mulle rakkauden lempeän ja turvallisen puolen,
mä vaan tahdon tuntea sun lämpös joka kosketuksella
En kaipaa enään sitä sairautta ja epäinhimillisyyttä
Ja se taas tavallaan pelottaa mua
Kun on asioita mitä taas pelätä, en enään oo tottunut kipuun vaa mä rehellisesti tunnen sitä
Turvaudun inhimilliseen keinoon kun ahdistaa
Enkä yritä satuttaa itseäni
Mua pelottaa olla "tavallinen", "normaali".
Must on tullut paljon tasapainoisempi ja osaan hallita itseäni
Tuntuu että kaikki on nyt oikeasti hanskassa
Ja päivä päivältä elämä tuntuu turvallisemmalta ja vakaammalta
Tunnen onnellisuutta joka päivä,
enkä tahdo enään vaipua unelmiin koska mä elän mun unelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti