Eilen mä st nousin sairaalan pedistä
Tuntien itteni heikoks bambiks ottaen ensi askeliani
Ne  jalat ei pitänyt millään
Viikon makaamista, ambulanssilla kulkua sairaalasta toiseen
Viikon kipua itkemistä, hitto sitä kivun määrää..
mä olin jo epätoivoinen ettei kukaan tiedä mikä mul on
Ennen sairaalaan joutumista olin jo viikon ollut tosi kipee mut kukaan ei osannu auttaa mua
Vedin kehoni piippuun kunnes se romahti
Nyt mul menee monta kuukautta kunnes oon täysin terve
Vaik välil öisin siellä sairaalassa toivoin etten parantuis, ei tuol ulkona oo mulle mitään

Rather to be dead than cool

Mä en tiedä mistä mä oon tullu, mis oon nyt ja minne oon menos.
Mulla ei oo enään rajoja mihinkään, mä osaan viel katuu jotain tekemisii
mut en mä tiedä onks niilläkää enään välii
Mä en tiedä pitäiskö mun antaa vaan mennä vai olla peloissaan tästä
Mä vaan tiiän sen että kukaan ei voi pysäyttää mua
Ja kai mä sit vaan tahdon sitä,
et mä tuhoon itteni

Ehkä mä joskus herään sairaalapedistä ja haluun nousta ja olla normaali
Mä oon aina pelänny et mun elämä menee tällässeeks
Aina kun mä oon yksin, mä pystyn itkemään
Mut heti kun joku muu tulee siihen, vaikka se on henkilö kehen luotan, mä vaan haluun näyttää et pärjään
Ja mä haluun pärjää, mut en oo yhtään varma et tuleeks se menee niin
Mä en vittu tiiä mistään mitään
Mitä vittua mun pitäisi tehdä?

Mä vihaan päivää ja mä vihaan aurinkoa

Yö on se missä haluun olla

Ja sen takia tiedän et joku on nyt pielessä

There's a Godness in you that breaks my heart

Tiedän että sen miehen näkeminen oli hyvä asia
Vaikka en pystynyt olemaan normaali ja rento
Vaikka mun sydän pysähtyi joka kerta kun hän vahingossa koski muhun
Vaikka mä tiedän taas paremmin miten haluaisin sen miehen, edes yhdeksi yöksi, edes yheksi tunniksi, minuutiksi tai sekunniksi. Mutta mä taidan tietää että moni muukin haluaa.
Tunnen itteni idiootiksi pikku likaksi, joka on nyt vähän ihastunut johonkin ketä ei vaan voi saada
Jonka kautta käyttäytyy helvetin typerästi ja heikosti
Vaikka mä tiedän ettei tämä näkeminen, ja seuraava ja ehkä sitä seuraava ja toivottavasti monet seuraavat kerrat, ei auta mua pääsemään siitä miehestä yli, mutta mun sydän huutaa; älä päästä irti
Mutta se onnellisuuden tunne, kun se mies hymyilee mulle, on se syy mikä tahansa miksi se hymyilee, on jotain niin hienoa,
mut se onnellisuus on valheellista, se ei oo riittävää, se ei vaan saa olla riittävää.
Se että mä annan kaiken sille miehelle, ja mä saan herran elämästä tunnin 4 kuukaudesta. En mä voi jäädä roikkuu tohon. En kunnioita itseeni ja sen kautta voisinkin jäädä roikkumaan säälittävästi, mutta on mullakin jotkut rajat!
Kuuluu vaan kysymys, miten? Miten mä pystyn jatkaa mun elämää?

Mä keskityn nyt mun pikku tyttöön, joka teki jotain todella tyhmää

Silläki on särkynyt sydän, ja mä tekisin mitä vaan et saisin sen ehjäksi

Jos sitä tyttöö ei olis, jos se ois eilen kadonnut

Mäkin tahtoisin kadota ja löytää hänet sieltä tuon puoleisesta

Ja voitais taas olla yhdessä

Pieni. Mä rakastan sua.

Self hatred grows in me like cancer

Faija kauhisteli kuinka oon lihonu
Sen jälkeen
Oksennettu, check
Viilletty ranteet auki, check
Itketty silmät päästä, check
Päätetty etten enään ikinä syö, check

Ja voitte olla varma
Mä näytän teille kaikille ketkä sanotte että mä oon nyt läski
Mä en syö enään ikinä

If I can't have you, no one will

I can't stand when you're fooling around
If I can't have you, no one will
I love you, you, you
I love you, I love you, I love you
I love you, you, you
I don't care if you don't want me
'Cause I'm yours, yours, yours anyhow

 
Mä tunnen taas olevani vähän enemmän elossa
Ja tunnen onnellisuuden hetkiä, jotka tuntuu niin mahtavalta että jään aina hetken tullen paikalleni, hengitän syvään ja mä vaan hymyilen. Koska mä pelkäsin jo, etten enään ikinä tunne onnellisuutta.
Mä oon yrittäny antaa itelleni tilaa hengittää ja tuntea just sitä mitä tunnen
Mä oon osannu tehdä oikeita valintoja ja ajatella muita ja niiden tunteita
Ja ennen kaikkea, mä en oo satuttanu itteeni.

Lääkärissä käynti auttoi tosi paljon
Käytiin mun lääkärin kanssa läpi asioita mitä on käynyt, miksi ja mistä mun nykyinen paha olo voi johtua.
Löydettiin täysin varma yhteys siihen, kun se I jätti mut. Mä en oo koskaan saanu tilaisuutta selittää mitä siinä oikeesti kävi, mä en saanu selittää mitään ja se kaikki paska jätettiin mun sisään ja vähän lisää, ylimääräistä paskaa päälle. Se että lukkiuduin jokskin viikoks mökille kun halusin vaan tappaa itteni, niin se jäi traumaattisena kokemuksena muhimaan mun pääkoppaan. Nyt mä oireilen taas, ne samat fiilikset, yhtä vahvana on noussu pintaan.
Ja se ikävä, mikä mulla on I:tä kohtaan, on niin lamaannuttavaa ja tuskaista että välil en oo varma miten kestän sen.

Lääkäri sanoi ettei mitkään pillerit ja osastot auta särkyneeseen sydämmeen. Vaan aika ja itselleen anteeksi anto.