sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Sorry, I forgot. You don't need me anymore

Mä voin uskoa siihen että murtuneeseen sydämeen voi kuolla
Mä vaan uskon

Mun henkinen paha olo alkaa tuntua myös fyysisesti
Eikä vaan paineena rinnassa
Mä kuihdun sisältä ja ulkoa päivä päivältä enemmän
Tuntuu kuin jokin mun sisällä haluaisi päästä ulos ja tuhota tän mun kehon
Mua sattuu joka raajaan ja hikoilen kylmää hikeä
Mikä mul on
Mikä mus on

Mä arvostan elämää ja tää tuntuu niin idiootilta
Haluun vaan jatkaa elämää niin kuin ennenkin
Joku mussa nyt estää sen

Tää kaikki on niin uutta mulle
Olla näin yksin, oikeasti yksin
Nään ympärillä ihmisiä joilla on joku joka antaa sen ihanan lämpimän tunteet ja ymmärryksen
On mullakin ollu aina joku, mut nyt en tunne mitään ketään kohtaan
Ja mä vaan uskon ettei kukaan pysty ymmärtää tätä mun tunnetta
Se oikeesti, tuntuu helvetin pahalta

Luut, missä olette?
Ehkä te antaisitte mulle aihetta hymyillä

1 kommentti: