Mun on vaikea pukee sanoiks mun ajatuksia ja fiiliksiä
Mulle on käyny nyt tän kesän aikana niin paljon asioita, että oon hukannu itteni eikä mun ajatuksista saa mitää selvää enää
Ennen kaikki oli niin kristallin kirkasta (verrattuna tähän), nyt mä en tunnista itteeni enää mistään
Kaikki mitä mä tunnen niin mä luulen että tunnen niin mitä nyt tunnenkaan
Siks kaikki tuntuu niin pelottavalta
Pelko on ainoa tunne mistä oon varma että tunnen niin.
Ja se mitä pelkään on se, että mun elämä jää tällaiseks sekasotkuks
Enkä mä osaa pyytää mistään apua, koska en edes usko että kukaan pystyy auttamaan
Mun pitäis vaan jotenkin saada ajatukset järjestykseen
Mutta en vaan tiedä miten
Välillä must tuntuu että mun sisällä on jotain mikä ei kuulu muhun
Varsinkin niinä hetkinä jolloin tahtoisin tuhota itteni kokonaan
Ne hetket on niin voimakkaita eikä niitä voi kontroloida
Sekin, että mä oon menettänyt elämäni kontrollin tuntuu että oon epäonnistunut ja menettänyt palan itsestäni
Jopa se, että syömiset onnistuu. Nytkin olin pitänyt melkein neljän päivän paaston, mutta tuloksia ei näy.
Mua pelottaa myös,
miten mun käy tän Mr. Unknownin kanssa
Ja vaikka mä oon sen, niin se on silti mulle Mr. Unknown
Mä luulin jo hetken et olisin tuntenu sen edes jotenkin
Mut mä tiedän ettei mulla ole harmainta aavistustakaan kuka se on
Mä oon kuullu ne sanat ennenkin "Mä tuun tuhoo sut, sä et tuu kestää sitä mitä mun pään sisällä on"
Jos sä oikeesti oot ollu aina sitä mieltä, miks sä edes päästit mut sua näin lähelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti