Mä en oikeen tiedä mitä eilen tapahtu..
Mutta haluun kiittää niiin paljon mun hyvää ystävää, joka sai mut eilen tajuamaan että tuntemisessa ei oo mitään väärää. Mun ei tarvitse pyytää anteeks sitä mitä ja kuka mä oon.
Oonhan mä kumminki elämäni tärkein ihminen, ja loppuen lopuks me kuljetaan tää matka yksin.Jo itsessään se autto mua pääsemään pystyyn.
Iia, rakastan sua valtavasti.
Ja se, Mr. Unknown. Vaikka se ei soittais tänää, vaik sitä harmittais nyt aamulla et mitä se meni sekoilemaan niin silti mä oon niin ilonen siitä et tavattiin. Vaan se, kuinka se siveli varovasti mun valkoisia käsiä sen mustilla kynsillä ja tatuoiduilla käsillä sai mut tuntee et, kai mä oon ihan okei semmosena kun oon.
Kiitos sullekin, Mr. Unknown.
Jos sitä heräis tästä koomasta..
Rakastan sinua ihan valtavasti myös Sene. Ja oon onnellinen tästä blogiteksistä. Ihaninta koskaan kuulla, että olet tota mieltä miten kirjoitit.
VastaaPoista"Sinulla on aina koti minun sylissäni ja mikään maailman tuska ei voi sinua sisältäsi kuivata, sillä minun käsissäni on vesi, joka sinut voi herättää pimeydestä."